Rentoutuskellunta rauhoittaa ylikuormittunutta hermostoa

Tutustu, kuinka rentoutuskellunta voi auttaa rauhoittamaan ylikuormittunutta olevaa mieltä ja hermostoa sekä kohtaamaan modernin elämän haasteet. Nykyajan stressi on epämääräisempää ja jatkuvaa, eroten merkittävästi esi-isiemme kokemasta akuutista selviytymisstressistä. Työpaineet, taukoamaton saavutettavuus ja sosiaalisen media. Ei ole enää leijonaa, mutta tuntuu kuin olisimme jatkuvasti pakenemassa petoja, jotka ovat metamorfoituneet pomoiksi, sähköposteiksi ja loputtomiksi to-do listoiksi. Rentoutuskellunta tarjoaa tehokkaan keinon lievittää nykypäivän informaatiotulvan aiheuttamaa stressiä ja auttaa rauhoittamaan hermostoamme.

2020-luvun stressi liittyy monimutkaisempiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja emotionaalisiin tekijöihin, kuten työpaineisiin, taloudellisiin huoliin tai perheongelmiin. Vaikka nämä stressitekijät eivät yleensä aiheuta välitöntä fyysistä uhkaa, ne voivat pitkittyessään aiheuttaa merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia. Pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa mm. unihäiriöitä, ahdistusta, masennusta ja jopa lisätä riskiä moniin kroonisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin. Joten, vaikka me emme juokse hengästyksiin metsässä, stressi tuntuu seuraavan meitä kuin varjo.

Lisäksi nykyajan yhteiskunnassa hermostomme on koetuksella informaatioähkystä, jota aikaisempien sukupolvien ei tarvinnut kohdata. Teknologian kehittyminen on tuonut mukanaan jatkuvan uutisvirran, sosiaalisen median ja jatkuvan tavoitettavuuden, jotka kaikki kuormittavat autonomista hermostoamme aiheuttaen ylikuormittumista ja estäen palautumista. Vielä jotain vuosia sitten päivät olivat täynnä pieniä mikrotaukoja, jotka täytetään nykyään tarkastamalla sähköposti, scrollaamalla Instaa tai vaihtoehtoisesti korvissamme jauhaa podcastit tai äänikirjat.

Mitä oireita ylikuormittunut hermosto voi aiheuttaa?

• uni- ja nukahtamisvaikeuksia
• jatkuva levoton ja hermostunut olo
• ärtyneisyyttä
• muistiongelmia
• ahdistuneisuutta
• vatsavaivoja
• vaikeuksia kokea yhteyttä muihin ihmisiin

Rentoutuskellunta tukee sympaattisen ja parasympaattisen hermoston harmoniaa

Autonominen hermosto on osa keskushermostoa, joka säätelee kehon toimintoja, jotka tapahtuvat automaattisesti tai tiedostamattamme, kuten sydämen syke, hengitys, ruoansulatus. Autonominen hermosto voidaan jakaa kahteen pääosastoon: sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Tärkein ero näiden kahden järjestelmän välillä on siinä, millaisia vasteita ne tuottavat kehossa.

Sympaattinen hermosto

Sympaattisella hermostolla tyypillisesti tarkoitetaan sitä hermoston osaa, joka reagoi hälyttäviin tai uhkaaviin tilanteisiin ja nostaa kehon kykyä suoriutua uhkaavista tilanteista.  Sympaattinen hermostosto yhdistetään usein ”taistele tai pakene”-reaktioon.  Se valmistelee kehoa toimintaan nostamalla sykettä, laajentamalla pupilleja, hidastamalla ruoansulatusta ja vapauttamalla kortisolia ja adrenaliinia. Sen päätehtävänä on reagoida havaittuun vaaraan ja valmistaa keho fyysiseen toimintaan. Kuvaus on toki yksinkertaistettu ja sympaattinen hermosto on aktiivinen myös levon hetkellä ja myös samaan aikaan parasympaattisen hermoston kanssa.

Sympaattisen hermoston tehtäviä:

• Kiihdyttää sydämen sykettä
• Laajentaa keuhkoputkia
• Hidastaa ruoansulatuksen toimintaa.
• Laajentaa pupilleja
• Vapauttaa glukoosia maksasta energiaksi
• Estää virtsarakon supistumista

Parasympaattinen hermosto

Parasympaattinen hermosto eli ”lepohermosto” toimii pääasiassa päinvastaisesti kuin sympaattinen hermosto, joka valmistaa kehoa reagoimaan stressiin tai uhkaan. Kun keho ei enää ole stressitilassa, parasympaattinen hermosto ottaa vallan, hidastaa sykettä, stimuloi ruoansulatusta, laajentaa verisuonia, vähentää hengityksen taajuutta ja energiaa säästävien toimintojen aktivointia, kuten kehon lämpötilan ja aineenvaihdunnan säätelyä.

Parasympaattisen hermoston toiminta on olennaista kehon palautumiselle stressistä ja sen ylläpitämiseksi terveenä. Jos parasympaattinen hermosto ei toimi oikein, voi seurauksena olla stressitilasta johtuvia oireita, kuten unettomuutta, ruoansulatusongelmia ja sydänoireita.

Parasympaattisen hermoston tehtäviä:

• Hidastaa sydämen sykettä
• Supistaa keuhkoputkia
• Aktivoi ruoansulatusta
• Stimuloi syljen virtausta
• Supistaa virtsarakkoa

Vaikka tämä järjestelmä toimii tehokkaasti suojatakseen meitä akuutissa stressitilanteessa, nykyajan jatkuva stressi voi johtaa siihen, että sympaattinen hermosto on jatkuvasti ylikuormittunut ja ihminen ei palaudu stressistä, vaikka stressin syy poistuisi. Se voi pitää meidät jatkuvassa valmiustilassa, joka voi johtaa moniin terveydellisiin ongelmiin, kuten unihäiriöihin, ahdistukseen, korkeaan verenpaineeseen ja sydänsairauksiin.

Autonominen hermoston on nimensä mukaisesti meidän tahdostamme vapaa. Mitään takuuvarmaa keinoa kroonisesti ylivirittyneen hermoston rauhoittamiseen ei ole. Tahdin hidastaminen on yksi tapa ja monille se on mahdollista kesälomien aikaan. Onneksi on olemassa lukuisia tekniikoita mindfulnessista joogaan ja kevyeen liikuntaan, joilla voimme auttaa kehoamme palautumaan stressistä ja tasapainottamaan autonomisen hermoston toimintaa.

Miten rentoutuskellunta voi auttaa?

Löytyy lukuisia tutkimuksia, jotka osoittavat, että rentoutuskellunta aktivoi parasympaattista hermostoa. On itseasiassa hankala löytää tutkimuksia, joissa oltaisiin mitattu kehon reaktiota kelluntaan eikä löydettäisi merkkejä siitä, että parasympaattinen hermosto aktivoituu rentoutuskellunnan aikana.  Poikkeuksetta niissä tutkimuksissa, joissa ollaan mitattu sykettä, kortisolia, verenpainetta tai mitä tahansa muuta ihmiskehon metriikkaa kellunnan aikana, huomataan, että rentoutuskellunnan aikana kehossa tapahtuu juuri niitä asioita, jotka kertovat parasympaattisen hermoston aktivoitumisesta.

Mitä erilaisia keinoja on rauhoittaa parasympaattista hermostoa?

• Hengitysharjoitukset:  Syvä, hidas hengitys on merkki parasympaattiselle hermostollesi, voit rauhoittua ja hengähtää.
• Meditaatio: Hengitykseen keskittyminen ja päässään huutavien ajatusten hiljentäminen on kuin ykkösluokan lippu rentoutumiseen.
• Jooga: Muistatko, kun olit lapsi, ja kunnon venyttely tuntui kuin kesälomalta?
• Progressiivinen lihasrentoutus: Aloita varpaista ja etene ylöspäin jännittäen ja rentouttaen kutakin lihasryhmää. Kun pääset niskasi yläosaan, olosi on yhtä pehmeä kuin uninen kissa aurinkoisella ikkunalaudalla.
• Hyvät yöunet:  Mikään ei palauta kuten hyvin nukuttu yö.

-Tommi / FLOAT