Unettomuus

Kellunnasta apua uniongelmiin

Osa kellujista tulee meille lääkärin tai muun terveydenhoidon ammattilaisen ohjaamana. Joskus kyse voi olla kroonisen kivun hoidosta tai esimerkiksi leikkauksesta kuntoutumisesta, mutta kaikkein yleisimmin meille ohjataan ihmisiä stressiin ja sen lieveilmiöihin liittyen. 

Pitkittynyt stressi voi oireilla hyvin monilla tavoin, mutta hyvin usein se näkyy ainakin uniongelmina. Stressi nostaa verenpainetta, pulssia ja hengitystiheyttä, ja ylivirittynyt elimistö tuottaa hormoneja, jotka pitävät hereillä. Kun hermosto käy ylikierroksilla, on rentoutuminen vaikeaa. 

Hyvä uutinen stressistä ja siihen liittyvistä uniongelmista kärsivälle on kuitenkin se, että rentoutuminen on taito, jota voi harjoitella! 

Rentoutuskelluntaa on tutkittu unettomuuden hoitokeinona jo vuosikymmeniä. Vuonna 2020 tehdyssä metatutkimuksessa todettiin, että kellunnalla on havaittu positiivista vaikutusta uniongelmiin kaikissa kliinisissä tutkimuksissa. 

Miten rentoutuskellunta voi auttaa nukkumaan paremmin?

Pimeydessä, hiljaisuudessa ja painottomuudessa kelluen on helppo opetella rentoutumisen taitoa. Aistiärsykkeettömässä ympäristössä on huomio keskittyy kehon tuntemuksiin ja on helppo havainnoida lihasten jännitystiloja. Usein kehossa onkin sellaisia jännitystiloja, joita on vaikea huomata. Moni kelluja kertoo jälkikäteen vähän hämmentyneenä huomanneensa jännitystilan jossain sellaisessa lihaksessa, jota ei ole osannut oikein edes ajatella. Joskus jännitystiloja löytyy polven ympäriltä, joskus alaselästä tai silmien ympäriltä. 

Ehkä tätä lukiessakin voit huomata kielesi, leukasi tai vaikkapa vatsalihastesi olevan jännityneenä. Rentoutuskellunnan myötä näitä jännitystiloja oppii huomaamaan niin altaassa, kuin sen ulkopuolella. Rentoutumisen taito onkin ennen kaikkea kehon havainnoinnin taitoa – itse rentoutuminen on lopulta aika helppoa. Rentoutumisen tarpeen huomaaminen on vaikeampaa.

Aiemmin viitatussa metatutkimuksessa esitettiin myös lukuisia muita rentoutuskellunnan vaikutusmekanismeja, jotka auttavat nukkumaan paremmin. 

Esimerkiksi rentoutuskellunnan fysiologiset vaikutukset, kuten stressihormoni kortisolin väheneminen ja verenpaineen alentuminen laskevat elimistön kierroksia ja helpottavat unta. Toisaalta kelluessa vaipuu tyypillisesti unen ja valveillaolon rajatilaan, jossa on havaittu tapahtuvan merkittävästi emotionaalista prosessointia. Tätäkin kuulemme Floatilla usein – kellunnan myötä mielen perukoilla pitkään kyteneet ongelmat ovat lähteneet ratkeamaan. Ja kun mieli ei ole illalla solmussa, tyyntyy uneen aiempaa helpommin. 

Kuinka usein sitten olisi hyvä kellua?

Tämä on toki yksilöllistä. Joillekin satunnainen kelluntasessio stressaavan jakson aikana riittää katkaisemaan stressin kierteen ja rauhoittamaan hermoston. Osa kaipaa säännöllistä rytmiä ja esimerkiksi kuukausittaista kelluntaa hyvän unen ja muun hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. 

Kliinisissä tutkimuksissa käytetään tyypillisesti kuuriluontoista mallia, jossa osallistujat kelluvat viikottain usean viikon ajan. Kjellgren & al. mukaan tulokset paranevat kelluntojen määrän lisäämisen myötä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. 33 kelluntasessiota käsittävä kuuri näyttää tuottavan yhtä hyviä tuloksia kuin 12 kelluntaa sisältävä. Muutaman kuukauden mittainen ja viikottaisen kellunnan sisältävä kuuri näyttäisikin olevan paras vaihtoehto.

Tutkimusmielisinä aloitimme 2022 helmikuussa oman kokeilumme, jossa selvitämme 6 viikkoa kestävän ja 6 kelluntaa sisältävän kuurin vaikutuksia uniongelmista kärsivien itsehoidossa. Kerromme kokeilun tuloksista kevään 2022 aikana!

-FLOAT-