Kellunta ja mielenterveys
Rentoutuskelluntaan tullaan monista syistä. Joillekin kellunta on pieni lepohetki arjen keskellä, toisille se on tapa harjoittaa meditaatiota tai mindfullnessia. Mutta monelle kellunta aistiärsykkeettömässä altaassa on tärkeä osa mielen ja kehon hyvinvointia.
Lokakuussa 2019 Float Roballa oli kaikkea muuta kuin seesteistä. Avauspäivä lähestyi huolestuttavalla vauhdilla ja paikka näytti vielä täysin keskeneräiseltä työmaalta. Varsinaiset kelluntahuoneet olivat kuitenkin jo siinä vaiheessa, että kellunta-altaat voitiin asentaa. Altaiden valmistaja lähetti asentajan luoksemme ja tuo asentaja, Matt, muistutti meitä kellunnan monista hyödyistä.
Yhdysvaltalainen Matt oli merijalkaväen mukana sekä Irakin, että Afganistanin sodissa ja loukkaantui pahasti. Hänen ryhmänsä panssaroitu auto ajoi miinaan ja lensi katolleen. Koomasta herättyään Matt kuuli olevansa halvaantunut vyötäröstä alaspäin ja räjähdyksen ainoa selviytyjä. Kokeellisella leikkauksella, jossa hänen hermostoaan korvattiin sähköjohdoilla, jalat saatiin lopulta toimimaan. Sekä fyysinen, että henkinen kipu olivat kuitenkin kovia.
Vuosien ajan Matt söi vahvoja opiaatteja ja unilääkkeitä selviytyäkseen arjestaan. Usein lääkkeitä meni enemmän kuin lääkäri oli suositellut. Terapia tuotti tuloksia, mutta sodan kauhut olivat läsnä joka yö, eikä nukkumisesta tahtonut tulla mitään.
Kellunnasta Matt kuuli ystävältään ja oli aluksi skeptinen. Ensimmäinen kerta altaassa ei tuota skeptisyyttä vähentänyt, sillä rentoutuminen suolavedessä kelluen ei onnistunut millään. Toinenkaan kerta ei vielä vakuuttanut, mutta kolmannella kerralla hän kertoi saavuttaneensa sellaisen levollisuuden, jota ei ollut sodasta paluun jälkeen kokenut. Lihaksissa olleet jännitystilat laukesivat ja Matt vaipui syvään unenomaiseen tilaan.
Tuntui uskomattomalta katsella Mattia nostelemassa kanssamme Float Roban kellunta-altaiden satojen kilojen painoisia osia paikoilleen, tietäen hänen vammoistaan. Kipulääkkeet hän kertoi jättäneensä pian aloitettuaan säännöllisen kellunnan. Kaksi tai kolme kelluntaa viikossa toimi Mattin mukaan paremmin kuin hänen aiemmin käyttämänsä fentanyyli tai muut opiaatit. Myös terapia alkoi tuottamaan entistä parempia tuloksia kun kellunta oli säännöllinen osa elämää – Kellunta-altaassa traumaattiset kokemukset tulivat mieleen, mutta lempeässä ja lämpimässä suolavedessä kelluen ne eivät tuottaneet enää entisenlaista stressireaktiota.
Mattin kokemus ei ole vain yksittäinen anekdootti, vaan kliininen tutkimus tukee ajatusta kellunnan hyödyistä kroonisen kivun ja useiden mielenterveydellisten ongelmien hoidossa. Tutkimuksissa rentoutuskellunta kuuluu REST-menetelmien (Restricted Environmental Stimulation Technique) piiriin ja vaikka tutkimusala on suhteellisen nuori, ovat tulokset lupaavia.
Suuri osa rentoutuskelluntaan liittyvästä tutkimuksesta on tehty ns. terveillä yksilöillä. Näissä tutkimuksissa kellunnan on havaittu muun muassa alentavan verenpainetta, vähentävän stressihormoni kortisolin määrää ja vähentävän kipua. Vuosikymmenen alussa tehty ruotsalaistutkimus lisäsi kuitenkin kiinnostusta kellunnan tutkimukseen myös kliinisen diagnoosin omaavilla henkilöillä. Tuossa tutkimuksessa seurattiin puolentoista vuoden ajan säännöllisen kellunnan vaikutuksia henkilöön, jolla oli diagnosoitu a-tyypin autismi, ADD, PTSD, ahdistushäiriö ja masennus.
Tulokset olivat todella positiivisia ja viime vuosina kelluntaa onkin tutkittu suhteellisen paljon erityisesti ahdistushäiriöistä ja masennuksesta kärsivien potentiaalisena hoitomuotona. Viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa kaikki (50) ahdistushäiriöstä kärsivää henkilöä kokivat rentoutuskellunnan vähentäneen ahdistuksen oireita ja mitä korkeampi ahdistuneisuuden taso oli, sitä enemmän oireet heikentyivät.
Ajatus kellunnan hyödystä esimerkiksi ahdistuksen helpottamiseen on ymmärrettävä. Kellunta-altaassa keho pääsee rentoutumaan painottomuuden kaltaisessa tilassa ja koska aistiärsykkeitä ei ole, on helpompi keskittyä siihen, mitä sisältä kumpuaa. Täysi pimeys ja hiljaisuus voivat tietysti tuntua aluksi jännittäviltä tai jopa pelottavilta, mutta kelluntaan voi totutella vähitellen, esimerkiksi pitämällä valoja päällä tai kuuntelemalla musikkia koko kellunnan ajan.
Haluamme muistuttaa, että me Float Kalliolla ja Float Roballa emme ole mielenterveyden (tai oikeastaan minkään muunkaan alan) ammattilaisia, emmekä usko tai väitä kellunnan olevan kliinisen hoidon tai psykoterapian korvaaja. Itseasiassa mielenterveydellisten ongelmien hoidossa kellunta näyttää olevat hyödyllisintä kun se yhdistetään psykoterapiaan. Onkin tärkeää, että mielenterveydellisistä ongelmista, erityisesti post-traumaattisesta stressistä, kärsivät henkilöt keskustelevat terapeuttinsa tai lääkärinsä kanssa ennen kelluntaa.
Alla olevista linkeistä pääset lukemaan lisää rentoutuskelluntaan liittyvästä tutkimuksesta.
https://clinicalfloatation.com/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4219027/
https://file.scirp.org/Html/8-2250044_34022.htm
https://www.floattanksolutions.com/everything-we-know-about-floating-ptsd/