Rentoutuskellunnalla lempeää palautumista.

Lihakset kipeät? Alaselkä jumissa? Hermosto ylikierroksilla? Kun mieli ja keho kaipaavat lepoa kovien treenien jälkeen, rentoutuskellunta tarjoaa ainutlaatuisen pakopaikan. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka rentoutuskellunta ei ainoastaan paranna fyysistä palautumista, vaan myös terävöittää mieltä valmistaen sinut kohti parempaa suorituskykyä.

Urheilijan keho on jatkuvasti rasittunut ja mieli on kytkeytynyt kehon tuntemuksiin. jännittynyt keho ja kirea mieli ovat

Rentoutuskellunnassa tukilihakset, jotka harvoin pääsevät olemaan rentoina, rentoutuvat. Kellunta-altaissa oleva Epsom-suola (magnesiumsulfaatti) imeytyy ihon kautta lihaksistoon, joka tunnetusti auttaa lihaksia palautumaan tehokkaammin. Lisäksi, maitohappojen määrä kehossa vähenee ja kivut vaikenevat. Urheilijat ja aktiivisesti liikuntaa harrastavat usein mieltävät kehon palautumisen ennemmin lihaksistoon liittyväksi palautumisprosessiksi. On kuitenkin tärkeää huomioida mielen palautumisen priorisointi yhtälössä.

Rentoutuskellunta urheilijan stressin taltuttajana

Parhaimmillaan urheilija pystyy kauden parhaimpaan suoritukseen kauden tärkeimmässä kohdassa. Kortisoli on kehon päästressihormoni. Se säätelee monia tärkeitä elintoimintoja, kuten tulehdusten hallintaa, verenpainetta, sydämen sykettä ja hengitystä. Korkeat kortisolimäärät voivat johtua tulevien kilpailujen jännittämisestä, pitkästä treeniputkesta tai muun elämän hektisyydestä. Korkeat kortisolimäärät kehossa voivat aiheuttaa:

• -Heikentynyt palautuminen ja suorituskyky
• -Unen laadun heikkeneminen
• -Loukkaantumisriskin kasvaminen

Kortisolitasojen koholla oleminen ei ole optimaalinen tila urheilijalle ja stressiä tulisikin minimoida parhaan mukaan. Arjen keskellä askareiden keskellä, tämä on helpommin sanottu kuin tehty,. Rentoutuskellunta tutkitusta auttaa alentamaan kehon kortisolitasoja jo heti ensimmäisen kerran jälkeen. Rentoutuskellunnan ottaminen osaksi palautumisrutiinia on tehokas tapa pitää stressitasot optimaalisella tasolla, urheilusuoritusten ja koitoksien jälkeen. Palautuminen ei tietenkään sijoitu vain juuri suorituksen jälkeiseen aikaan, vaan voi kestää useita päiviä. Ammattilaisella tai aktiivisella harrastajalla on päällä jatkuva rasittumisen ja palautumisen sykli ja samalla ylirasituksen vaara. Tankkiin ei siis tarvitse päästä heti treenin jälkeen, vaan sitä varten kannattaa varata sopiva aika ja kehittää tankista oma harjoitteensa – mutta ei kuitenkaan suoritusta. Näiden kahden ero on syytä pitää mielessä.

Rentoutuskellunta ja urheilijan mentaalinen kunto

Urheilijoiden fyysisen kunnon lisäksi mentaalinen ”kunto” on vähintään yhtä tärkeä osa-alue, kun tavoitellaan optimaalista suorituskykyä ja palautumista. Urheilussa mentaalinen tila (esim. stressi) voi vaikuttaa fyysiseen suorituskykyyn ja päinvastoin, jonka vuoksi on tärkeä huomioida molemmat aspektit harjoittelun ohella.

Jos laji on enemmän keskittymistä tai tarkkuutta kuin räjähtävää voimaa vaativa (tietysti moni laji vaatii näitä kaikkia), rentoutuskellunta voi toimia suoritusta edeltävänä rentoutumis- ja keskittymisrutiinina. Kelluntatankki ”opettaa” kehomielelle hermojen hallintaa, mikä on ratkaisevaa silloin, kun pienikin herpaantuminen voi johtaa keskittymisen karkaamiseen ja pilata kisan tai ottelun. Aistiärsykkeettömässä ympäristössä urheilijalle mahdollistuu täysin irrottautuminen ulkoisista ärsykkeistä, joka edesauttaa keskittymään sisäisiin kokemuksiin. Rentoutuskellunta parantaa urheilijan mielikuvaharjoittelun laatua, keskittymiskykyä ja mieli-keho-yhteyttä, joka varmistaa oikean kehon tilan tärkeää suoritusta varten.

Vain anekdootista ei ole kyse, vaan samaan tulokseen on päädytty muun muassa British Columbian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimuksessa testattiin mielikuvaharjoittelun tehoa tuolilla normaalisti istuen, rauhallisessa ja hiljaisessa paikassa, sekä kelluntatankissa. Kelluntatankissa tehdyt harjoitukset osoittautuivat kaikista tehokkaimmiksi – aistiärsykkeettömässä ympäristössä ajatus ei harhaile ja mielikuvaharjoitukseen on helpompi keskittyä.

Suomalaiset huippu-urheilijat rentoutuskellunnassa:

Kellunta ei ole huippu-urheilussa uusi ilmiö, mutta viime vuosina tietoisuus kellunnan hyödyistä on levinnyt  ja saavuttanut urheilumaailman terävimmän kärjen. Esimerkiksi NBA:n ja NFL:n huippupelaajien tiedetään kelluvan säännöllisesti ja monilla seuroilla onkin kelluntatankit omasta takaa. Myös muun muassa kamppailulajien ja yleisurheilun ammattilaisten keskuudessa kellunta on saavuttanut laajaa suosiota.

Rentoutuskellunnan hyödyistä on päässyt nauttimaan myös meidän asiakkaamme, olympiafinalisti ja huippu-urheilija Kristiina Mäkelä ja UFC-vapaaottelija Anton Kuivanen, joka on käynyt Float Kalliossa kellumassa vuoden verran.

“Treenatessa rasitetaan ja hajotetaan kudosta, mutta levossa kehitytään. Tehokkaan harjoittelun lisäksi tarvitaan tehokasta palautumista. Kansainvälisillä kilpakentillä olen huomannut kuinka suureen arvoon psyykkinen vahvuus nousee kun fyysisesti huippuunsa viritetyt urheilijat ratkaisevat taistoa mitaleista. Kellunta on yksi mun tavoista kehittyä kokonaisvaltaisesti paremmaksi urheilijaksi.”

Kristiina Mäkelä / suomalainen kolmiloikkaaja

“Float Kalliossa on leppoisa tunnelma. Tankissa kelluessa mieleni vähitellen tyhjenee ajatustenjuoksusta ja keholliset tuntemukset hälvenevät hiljalleen. Teen monesti eloisimmat mielikuvaharjoitukset tässä ärsykkeettömässä ja painovoimattomalta tuntuvassa tilassa.”

Anton Kuivanen / suomalainen vapaaottelija

Lue lisää rentoutuskelluntaan liittyvästä tutkimuksesta, jonka tekemiseen osallistui myös suomalainen emeritusprofessori Kejio Häkkinen. Tutkimuksessa tutkittiin kellunnan hyötyjä suhteessa korkean intensiteetin harjoitteluun.